Mainonta luo talouskasvua ja koetaan positiivisena

Kaikesta positiivisuudesta huolimatta mainonnalla tuntuu olevan tietynlainen negatiivinen stigma. Onko se osa suomalaista geeniperimää?

Suomalaiset kovin herkästi tuomitaan juroksi kansaksi, jotka puhuu vähän asiaa, mutta korvaa turhanpäiväisen

lässytyksen silkalla faktalla.
Omaa tuotetta on välillä vaikea kehua. Juuri tässä on monella peiliinkatsomisen paikka.

Ilmeisen virheellisesti kuvitellaan, että agressiivinen mainonta ärsyttää kuluttajaa. Liika on liikaa, se on selvä, mutta ei pidä myöskään pelätä ylimainostavansa omaa tuotettaan, tahi tekemistään.

Harvoin asiakkaat löytävät tuotteen tai palvelun piiriin pelkän huhupuheen perusteella; ja jos löytävät, on kyseessä todella poikkeuksellinen tuote.

Negatiivinen palaute sen sijaan leviää huomattavasti nopeammin. Tämän päivän maailmassa tämä onkin hyvin tärkeä ottaa huomioon. Palautetta annetaan asioiden toimimattomuudesta huomattavasti hanakammin, kun kehuja. Kuluttaja harvemmin tulee peukuttamaan someen hyvää ostokokemustaan, mutta jos jotain on mennyt pieleen, saa siitä lukea pahimmillaan Iltalehdessä.

Haastan siis kaikki kokeilemaan rohkeasti nykyteknologian mahdollistamia keinoja positiiviseen ja tehokkaaseen mainontaan.

Meiltähän näitä löytyy, digitaalisia sellaisia.

Terveiset digitaalisen viestinnän testilaboratoriosta

P.S Kirjoituksen tueksi tutkin useita eri lähteitä. Tämä IRO Recearchin tuhannen suomalaisen tutkimus, vaikkakin parin vuoden takainen, antoi varsin realistisen kuvan kuinka me tuhat suomalaista mainonnan koemme: https://mtl.fi/wp-content/uploads/2019/03/suomalaisten_suhtautuminen_mainontaan_12_2016_mnk_tuhat_suomalaista.pdf